Mitä mieltä olen pikavipeistä

Edellisessä pikavippejä käsitelleessä kirjoituksessani kerroin kokemuksiani pikavippien kanssa, ja kuinka olin ajautua todella pahoihin ongelmiin niiden kanssa. Olen saanut jonkin verran palautetta, jossa onkin tämän takia oletettu, että haluaisin kieltää nämä lainat kokonaan. Tämä ei kuitenkaan ole täysin totta, vaikka ymmärrän kyllä hyvin miksi ihmisen niin ajattelevat. Olen kuitenkin itse aika vahvasti asioiden kieltämistä vastaan, sillä uskon että pikavippejäkin voi käyttää järkevästi, ja niillä on tarpeensa meidän yhteiskunnassa. Ne ovat kuin aseita, väärissä käsissä tosi vaarallisia (onneksi kuitenkin lähinnä itselleen), mutta oikeissa käsissä tarpeellisia tietyissä tilanteissa.

Pikalainojen oikea käyttö

Totta puhuen en ollut pahemmin perehtynyt vippien nykytilaan, ennen kuin aloitin tätä tekstiä kirjoittamaan. Katselin nopeasti muutamia pikavippejä tarjoavia sivustoja, ja sitä millaisia vippejä ne oikein tarjosivat. Kiitos vertailuista kuuluukin tällä vippi sivulle, sekä myöskin tälle pikavippi sivulle. Olin kyllä hieman yllättynyt näkemästäni.

Lainojen kulut esimerkiksi 300 euron pikavipistä olivat nimittäin tulleet todella paljon halvemmaksi kuin ne olivat aikoinaan, ja vielä mielestäni jokunen vuosi sitten. Ilmeisesti kilpailu markkinalla on kasvanut niin paljon, että näiden lainojen hinnatkin on tulleet alas todella rajusti. Näin halvalla ei näitä vippejä olisi saanut vielä silloin, kun itse kärsin pikavippien kanssa.

vipit

Tämä siis helpottaa näiden lainojen takaisinmaksua, mutta onko muuten vipeistä sitten mitään hyötyä? Mielestäni on, rajoitetuissa tapauksissa.

Suurin ongelma muissa rahoituskeinossa on mielestäni se, että useamman sadan euron lainaa on todella työlästä saada, ellei tunne jotakin varakasta henkilöä, joka sinulle voisi tämän rahasumman antaa. Suurin osa heistä, jotka tälläistä lainaa tarvitsisivat, eivät voi sitä saada pankeista, koska ne eivät jaksa nähdä sitä vaivaa mikä tälläisestä pikkuisestakin lainasta kuitenkin tulisi. Siinä täytyisi kuitenkin tehdä kaiken maailman tarkastuksia ja paperityötä, jonka takia monesti pankit eivät halua antaa lainaa, ennen kuin summat kasvavat tuhansiin euroihin.

Lisäksi suurin osa heistä, jotka tälläistä lainaa oikeasti tarvitsisivat, eivät ole niin varakkaita tai hyviä asiakkaita pankeille, että sitä lainaa tulisi tuosta vaan.

Mitä muita keinoja sitten olisi jäänyt jäljelle, jos vaikka 400 euroa pitäisi saada nopeasti lainattua? No ei kovin montaa, tuon tutuilta lainaamisen lisäksi.

Ainoa mikä oikeasti tulee mieleen on juuri jotkut panttilainaamot, mutta kuka jaksaa raahata sinne 400 euron edestä kamaa, kun ne varmaan maksaakin ihan pennosia kaiken oikeasta arvosta. Lisäksi se tarvitsisi sitä, että sitä ylimääräistä omaisuutta olisi sen verran, kun monilla ainoa vaihtoehto olisi melkein pantata auto, ja millä sitten menet vähänkään syrjäisemmällä seudulla duuniin?

Nämä lyhytkestoiset lainat mitä nämä yritykset tarjoavat, ovatkin lähes ainoa keino ei-rikkaiden saada lainaa helposti ja nopeasti, kun sitä oikeasti tarvitaan nytten eikä sitten ensi viikolla.

Pikavippien vaarat

Kuitenkin väärinkäytettynä pienikin vippi voi johtaa ongelmiin, jonka takia en tällä viestillä todellakaan halua antaa sitä kuvaa, että näiden lainojen ottaminen olisi jotenkin ihan jees tai muuten hyvää. Ne kannattaa ottaa vain jos on pakko, mutta joskus on tilanteita jolloin niitä on pakko ottaa. Silloin on tosi hyvä asia, että se mahdollisuus on. Muuten pitäisi melkein hakea lainaa jostakin hämäräkujilta, ja siitä vasta sitten ongelmia tulisi, pahempia kuin mitenkään muuten. Tätä ei varmaan kukaan halua!

Pikavipeillä on siis tarkoituksensa, mutta niiden kanssa pitää olla tosi varovainen. Vaikka ne olivat liian vaarallisia itselleni, en niitä tämän takia kuitenkaan tahdo suoraan kieltää. On monia ihmisiä, jotka nämä lainat voivat pelastaa kiperästä tilanteesta, ja olisi vääryys heitä kohtaan, jos tämä mahdollisuus heiltä evättäisiin.

Ei siis kieltoa, mutta parempaa koulutusta rahankäytöstä jo koulusssa. Tämä olisi minun ratkaisi pikavippiongelmien estämiseksi nyt ja jatkossa.

Silmälasien hankkiminen netistä

Elämme kyllä melkoista muutosten aikaa, kun yhä useampi asia on siirtymässä nettiin. Se mitä ennen hankittiin sieltä kyläkaupasta, ostetaan nykyään yhä useammin suoraan netistä. Tämän nettikaupan ei edes tarvitse olla samassa maassa kuin asiakas, vaan usein nettikaupat joutuvat kilpailemaan jopa ulkomaalaisia kauppoja vastaan.

Vaikka tämä on kuluttajan kannalta hyvä tilanne, on se ehkä paha kokonaistalouden kannalta Suomessa. Valitettavasti meidän verotus ja hintataso vain on sellaisia, että suomalaisten kauppojen on vaikea kilpailla ulkomaalaisia vastaan. Tämän takia yhä useammat ostavatkin kamoja netin kautta suoraan ulkomailta. Mm. Saksan Amazon alkoi tarjota jopa ilmaisia postituksia Suomeen yli 49 € ostoksista.

silmasitkaupat-netissa

Moni asia mitä ei olisi ennen kuvitellutkana ostavansa netistä on sinne siirtymässä. Eräs näistä on silmälasit, joita saa netistä tilattua helpommin kuin koskaan. Silmälasien hankkiminen netistä on nykyään todella yleistymään päin, ja siitä on tullut todella helppoa verrattuna vanhoihin aikoihin. Mitä vaikutuksia tällä on sitten optikoille ja muille silmäasemille, se on mielenkiintoista nähdä. Kestää kuitenkin aina aikansa, ennen kuin ihmiset siirtävät ostoksiin kokonaan nettiin. Kehitys on kuitenkin vahvasti koko ajan sinne päin menossa, ja mielestäni tämä trendi ei tule ainakaan hidastumaan. Todennäköisesti päinvastoin, sillä globalisaation myötä ostaminen ulkomailtakin on entistä sujuvampaa ja helpompaa.

Jos miettii miten silmälaseja hankittiin ennen, vaati se aina käyntiä optikolla, josta yleensä ostettiin sitten silmälasit samalla reissulla. Nykyään kuitenkin yhä suurempi osa käy optikolla enään mittauttamassa näkönsä, jonka jälkeen he tilaavat silmälasinsa netistä. Optikoiden kannalta tilanne on ongelmallinen, sillä he ovat yleisesti tehneet suuren osan voitoistaan silmälasien myynnistä. Heidän pitää ehkä kehittää tätä toimintamalliaan, mikäli ihmiset siirtyvät vielä enemmän ostamaan silmälasejaan ja aurinkolasejaan netin puolelta.

Heidän keinonsa saada houkuteltua asiakkaitakin ovat aika rajallisia. Netistä ostettuna silmälasit ovat huomattavasti halvempia ja ne tulevat suoraan kotiin. Optikoiden valtiksi saattaakin jäädä yksilöllinen palvelu, ja ehkä mahdollisuus saada linssit asiakkaalle verkkokauppoja nopeammin. Tämä nopea toimituskin on kuitenkin vaikeaa, sillä monesti nettikauppojen on halvempaa ja helpompaa pitää suuria varastoja linssejä valmiina, verrattuna siihen pienen tai vaikkka isommankin kylän optikkoon. Voikin olla että hyvä palvelu jää heidän ainoaksi valtikseen.

Onko tällä sitten mahdollista pärjätä näillä markkinoilla? On vaikea uskoa, että ihmiset olisivat valmiita maksamaan paljoa lisähintaa tästä palvelusta, varsinkaan nuorten kohdalla, jotka tulevat nykyään melkein paremmin toimeen tekstin välityksellä kuin kasvotusten. Onkin mahdollista, että optikkoliikkeiden aika on loppumassa, ja lopulta me haemma vain näöntarkastuksia niihin erikoistuneilta paikoilta, ja sitten lasit tilataan netin kautta.

En tiedä miten tuleman käy, mutta tulevaisuus on mielenkiintoinen tämänkin suhteen. Sama asia on edessä monilla muillakin aloilla, joka tuo myös isoja muutoksia meidän elinkeinorakenteeseemme. Jos suomalaiset nettikaupat eivät pärjää kilpailussa, tulee se tarkoittamaan huonoa taloudellista tulevaisuutta Suomelle. Tämän takia tähän asiaan pitäisi paneutua jo nytten, sillä sen korjaaminen ei käy kädenkäänteessä. Viime tingassa tehtynä on vaikea saada tuloksia, kun muut firmat ovat jo asiakkaita hankkineet.

Elämäni syvimpiä hetkiä – pikavippikierteessä

Edelliseen kirjoitukseen liittyen, ajattelin jakaa tämän tarinan elämältäni. Kirjoitin tämän tekstin noin vuosi sitten, mutta en ikinä sitä minnekkään ole laittanut ennen kuin nyt. Olen kuitenkin ollut todella pahassa tilanteessa pikavippien kanssa muutama vuosi sitten, ja silloin tuntui ettei poispääsyä oikein löydy. Nyt tilanne on kuitenkin aivan eri, ja toivon että tämä kirjoitus voisi osoittaa, että aina on mahdollista päästä takaisin raiteille, ja saada elämänsä kuntoon.

Pelkää pahoin, etten ole ainoa nuorena pikavippeihin sortunut. Koska pikavippi on mahdollista saada jo 18 vuotiaana, voi moni nuori ottaa näitä lainoja, ilman että he ovat valmiita ja tietoisia niiden seurauksista.

Näin kirjoitin noin vuosi sitten:

Minä olin melkoisessa pikavippi-, kulutusluottovaiheessa viime kesänä. En huomannut kasvattavani isoa läjää laskuja ennen kuin aloitin toden teolla käymään läpi kuinka paljon olen kokonaisuudessa velkaa erinäisille lainausyhtiöille.

En tiedä onko monikaan teistä lukenut himoshoppaajaa. Sen kirjan päähenkilö elää shoppailulle ja häneen on tosi helppo samaistua. Sen kun huoletta shoppaa kaiken mitä tahtoo ja tunkee luottokorttilaskut piiloon kämppikseltä ja aviomieheltä. Asiaan kuuluu, että himoshoppaaja rahoittaa ostoksensa aina luotolla.

Minä tyhmänä tietenkin luulin, että niin voi elää. Kirjan päähenkilö Rebecca joutuu jossain kohtaa huomaamaan, että pankinjohtajan pakoilu ei ole pitkäaikainen ratkaisu, mutta löytää kuitenkin aina lopulta keinon selviytyä veloistaan.

vippikierre

Minä tietenkin uskottelin itselleni, että kun se aika koittaa niin selviydyn veloistani yhtä ketterästi kuin Rebecca – todellisuus ei tietenkään ollut yhtä ruusuista kuin mitä kirjan sivuilta sai lukea.

Pikavipit, kulutusluotot ja luottokortit oli kasvattanut velkasaldon kaiken kaikkiaan 8452,54 euroon. En koskaan tule unohtamaan tuota summaa. Pikavippien osuus oli onneksi vain 1200 euroa.

Kirjassa Rebecca päättää järjestää huutokaupan ja myy kaiken ostamansa tavaran pois. Ihan nerokas temppu joten kokeilin samaa ja laitoin kaiken minkä pystyin myyntiin huuto.nettiin. Sain kahdessa viikossa kasaan 500 euroa.

Hieman nauratti ja totta puhuakseni oksetti. Olinhan juuri kuluttanut samoihin kamoihin arviolta 7000 euroa alle vuoden sisään.

Se oli kuitenkin tarpeeksi, että sain lyhennettyä ajoissa kiireellisimmät pikavipit pois. Jouduin tosin lyömään myös ainoan käyttökelpoisen luottokortin limiittiinsä.

Ja sitten alkoi se velkojen lyhentäminen. Onnekseni kaikissa luotoissa, niin kulutus kuin kortti, on/oli melko pienet kuukausierät. Lyhensin kaikista aluksi minimit, maksoin kuukauden pakolliset menot ja budjetoin loppukuulle rahaa ruokaan ja sata euroa yllättäviin menoihin (tai jos sille näytti, että ei ole yllättäviä menoja niin sen sai “tuhlata”). Kaikella jäljelle jääneestä rahasta tein ylimääräisen könttälyhennyksen suurikorkoisimpaan luottoon. Nyt hieman päälle vuosi myöhemmin olen melkein kulutusluottovapaa. Laskeskelin, että ensi tilin yhteydessä tulevat bonukset mukaan luettuna on “ylimääräinen velkani” maksettuna joulukuuhun mennessä. “Ylimääräinen velka” tarkoittaa poislukien asunto-, opinto- ja autovelkaa. Niitähän ei lasketa oikeastaan velaksi koska niitä on kaikilla:)

Joulukuussa tulee vielä ihan kivasti veronpalautuksia, millä ajattelin ostaa itselleni talvilomaksi matkan etelään hyvin käyttäydytyn vuoden ansiosta.

Käännä negatiivisuus voimavaraksi

Moni on varmaan nähnyt sosiaalisessa mediassa paljon pyörineen videon Lizzie Velasquezta, ”maailman rumimmasta ihmisestä”. Jos ette, niin katsokaa se täältä. Nainen, jonka piti kuolla harvinaiseen syndroomaansa jo synnyttyään, jota kaikki halveksivat ja joka tänä päivänä on lukenut itselleen haluamansa ammatin yliopistossa ja kirjoittanut kolme kirjaa. Kaikesta huonosta kohtelusta ja ulkopuolisista paineista huolimatta, Lizzie käänsi negatiivisuuden voimavarakseen ja sanoi kaikille vihamiehille ”watch me”. Siinä on naisella vahva ja upea luonne. Hän osoitti kaikille, että lujalla uskolla itseensä pääsee pitkälle.

Olen ennenkin kertonut, että mulla on myös aika vahva luonne. Tiedän, mitä osaan ja mitä en, kukaan muu ei voi sitä mulle määritellä. Onkin mielestäni tärkeää tietää, mitä itse haluaa olla ja mitä oppia, jotta ei turhaan anna negatiivisten kommenttien vaikuttaa itseen, jos niissä ei ole mitään perää. Myönnän kyllä, että joka kerta negatiiviset kommentit satuttaa ja pohdin niitä itsekin tosi pitkään. Välillä ihan mitättömät kommentit saa pahan olon aikaan ja alan pohtia pitävätkö ne paikkaansa. Mutta lopulta yritän kääntää nuo kaikki voimavaroiksi. Jos kommentista voi jotain oppia, niin opettelen. Jos se on täysin asiaton, jätän sen omaan arvoonsa.

Kerroin joskus, miltä tuntui saada negatiivista palautetta. Pahalta. Ja otin sen hyvin henkilökohtaisesti. Mutta lopulta tuo sai mut kuitenkin sisuuntumaan niin paljon, että halusin näyttää kaikille, että täältä pesee. Päätin seuraavalla viikolla vetää parhaat tuntini ikinä ja sen taatusti teinkin! Joululomalla selvittelin ajatuksiani ja palasin uutta virtaa täynnä ohjaamaan. Yhden viikonlopun aika ohjatuista tunneista sain kolme positiivista palautetta kirjallisena, viimeisimmän luin tänään paikallisesta lehdestä. Uskomatonta! Mielen voima voi oikeasti olla tosi suuri ja vaikuttaa siihen, mitä me annetaan ihmisille ulospäin. Jos et itse usko itseesi, niin kuka sitten? Päätä onnistua siinä, mitä ikinä haluatkin ja näytä kaikille epäilijöille, että susta löytyy sisua ja taitoja. Älä anna muiden määrittää unelmiasi ja sitä, mitä olet. Joskus tie saattaa olla pitkä ja kivinen ja monesti olen itsekin miettinyt, että kannattaako tämä kaikki vaiva esimerkiksi ohjaamisen ja bloggaamisen suhteen. Onko kaikki tosiaan sen arvoista, että heitän elämästäni niin paljon aikaa muulta hukkaan ja olen jatkuvasti ihmisten arvosteltavana. Mutta niinä hetkinä, kun omasta työstä saa kiitosta ja positiivista kannustusta, osaa taas arvostaa sitä kaikkea uudella tavalla ja se kaikki on todellakin sen arvoista! 🙂 Ahkeruus palkitaan kyllä.

11 Kysymystä Ja Vastausta Minusta

Ajattelin, että voisin hoitaa esittelyn ja blogin avauksen tälleen hieman erilaisella tavalla, kertomalla itsestäni vastaten näihin 11 kysymykseen.

  1. Facebook vai Instagram?

– Facebook. Käyn facebookissa melkein enemmän keskusteluja ystävien ja perheen kanssa kuin whatsappissa. Olenkin ladannut puhelimeen fb-messengerin, jonka kautta juttelu on yhtä kätevää kuin esim. whatsappilla ja molemmat tietysti ilmaisia vaihtoehtoja. Harvemmin tuleekaan enää tavallista tekstiviestiä laitettua. Lisäksi fb:ssä kuulun muutamaan suljettuun ryhmään, jossa jaetaan tärkeää infoa itselleni.

  1. Tykkäätkö Marimekon tuotteista?

– Totta puhuen, en edes tiedä millaisia kuoseja marimekolla nykyään on, joten en osaa vastata tähän. Joskus yläasteikäisenä Marimekon penaalit oli ihan must-tuote jokaisen tytön koululaukussa, joten sellaisia löytyi myös multa 😉

  1. Mikä on parasta talvessa?

– Lumi! Mä oon niitä harvoja, jotka rakastaa lunta ja pakkasta, toki kohtuudessa eikä se -30 nyt enää kauheen jees ole. Lumi saa mut kuitenkin piristymään ja olenkin kertonut, että itse olen pirteämpi talvella kuin kesällä. Viettäisin myös mieluummin talvella aikaa ulkona kuin kesällä. Lumen narskuminen kenkien alla on jotain kaunista.

 

  1. Paras terveellinen herkkusi?

– Nämä menee tosi paljon kausittain, mutta tällä hetkellä lempiherkkua on ollut kookosöljyssä paistetut hedelmät kanelilla kreikkalaisen jogurtin seassa. Myös mies sai tästä herkusta kipinän terveellisempään syömiseen ja ostaa nykyään ihan tavallista maitorahkaa itselleen kaupasta ja syö sitä banaanin kanssa.

  1. Ruoka, mitä et suostu syömään?

– Sushi ja raaka kala! Raaka kala on jotain, mitä en vain pysty syödä. Kylmäsavustettu kala on ainut, mitä olen voinut syödä pienen määrän. Mutta sushia en syö. Maistoin kerran enkä pitänyt.

  1. Miksi omia neuvoja on niin vaikea noudattaa?

– Koska uskon, että ihminen kaipaa jonkunnäköisiä ”vapauksia” omaan elämäänsä ja toisilla alueilla niitä ohjeita on helpompi noudattaa kuin toisilla. Vaikka tietäisi kuinka pitäisi toimia, niin välttämättä sitä ei joka osa-alueella halua olla niin tarkka, tai sitten vain tarvitsee tarpeeksi suuren motivaattorin, jotta oikeasti haluaa noudattaa niitä ohjeita.

  1. Mitä karkkeja valitset pussiisi Makuunissa?

– Sellaisista karkeista, mitä irttarihyllyltä ei löydy, suosikkeihin kuuluu ne erilaiset jelly beansit, mitä lidleissäkin myydään pusseissa. Lisäksi kovat kurkkiruuvit, paljon suklaata ja täytetyt lakut on uusi suosikki.

  1. Uskotko horoskooppeihin?

– En usko.

  1. Kumpi on vastenmielisempää, tiskaus vai imurointi?

– Imurointi. Vaikka tiskaus vie paljo enemmän aikaa, on se kuitenkin sellainen asia, mikä saa monesti mut rentoutumaan. Laitan aina musiikkia korville ja rentoudun tuota hommaa tehdessä.

  1. Blogit vai naistenlehdet?

– Blogit. Blogeja luen luonnollisesti joka päivä ja haen niistä paljon tietoa ja motivaatiota. Naistenlehdet on sellaista hömppää, mitä on kiva lukea silloin tällöin.

  1. Mistä urheiluun/liikuntaan liittyvästä jutusta haaveilet?

– Jossain vaiheessa bodystep-koulutuksesta ja paremmasta lihaskunnosta. Haluaisin jaksaa tehdä paljon erilaisia harjoituksia oman kehon painolla, mm. leuanvedot, muscle upit, erilaiset punnerrukset, käsilläseisonta jne.